Festivaalitunnelmaa ja matkailua

Reissaamisen jälkeen pääsimme seuraamaan monenmoista hulinaa kotikulmillamme Niigatassa. Viikonloppuna järjestetty Niigata-festivaali keräsi tuhansittain ihmisiä kaupungin keskustaan. Perjantaina kävimme seuraamassa pari tuntia kestänyttä Japanin suurinta kansantanssikulkuetta, joka valloitti useamman kilometrin pätkän keskikaupungin kaduista. Tanssijat olivat ihan tavallisia, eri yritysten työntekijöitä tai muita kaupunkilaisia, jotka olivat pukeutuneet ryhmänsä kanssa yhteneväisiin yukatoihin. Tanssi oli perin yksinkertainen, mutta aika näyttävä kuitenkin. Pari tuntia liikuntaa paksuhkossa yukatassa keskellä katua reilusti yli 30 asteen lämmössä lienee aika uuvuttavaa, vaikka välillä tanssijat kävivätkin nauttimassa huoltomiesten tarjoamia tee- ja olutvirvokkeita.

Lauantaina festivaali jatkui markkinameiningillä päivällä ja illan ulkoilmajazzkonsertilla. Hämärtyvässä mutta helteisessä illassa oli mukavaa kuunnella ihan mukiinmenevää soitantaa, nautiskella juomapisteen tarjonnasta ja seurata japanilaisten festivaalitunnelmointia. Sunnuntaina Bandain kansoittikin nuorempi väki, kun bussiaseman yläkerran lavalla meuhkasi useampi rokkibändi. Heavyorkesterin esiintyminen sai aikaan jopa riehakasta käytöstä lavan edustalla. Festivaalin huipennukseksi illalla ammuttiin Shinanojoen lähistöltä kahden tunnin ajan ilotulitteita. Väkimäärä joenrannoilla oli ihan valtava, mutta niin myös tapahtumaa valvoneiden poliisien määrä, joten ilta sujui aivan nätisti. Parhaat paikat rannoilta halunneet kaupunkilaiset olivat tulleet paikalle jo useita tunteja ennen tulitusta, me loput yritimme kurkkia näkymiä kauempaa kaduilta.

Maanantaina matkustimme pikakäynnille Sendaihin. Tuossa miljoonakaupungissa Tyynen valtameren rannalla asustaa myös tamperelaisia! Ja kylläpä olikin mukavaa jutustella kahvilasin ja leivoksen äärellä niitä näitä Japanin kummallisuuksista. Kiitos vaan Nipponissuelle ja kumpp. juttuseurasta! Tampereella on sitten minun vuoro tarjota kahvit ja kaakut.

Sendaihin en kerennyt yhden illan aikana paljon tutustua, mutta vilkkaalta ja kauniiltakin paikalta kaupunki näytti. Paikalliset isäntämme yliopistolta veivät meidät tiistaina lähistöllä sijaitsevaan Matsushiman kylään. Kylä sijaitsee lahden rannalla ja saaristoinen näkymä on niin hieno, että se on julistettu yhdeksi kauneimmista paikoista koko Japanissa. Turistikausi näytti olevan kuumimmillaan ja väkeä riitti temppeleissä ja ravintoloissa. Vierailtuamme zenbuddhalaisessa Zuigan-Ji –temppelissä söimme lounaaksi lehmän kieltä, joka Sendain alueella suurta herkkua. Hyvältä maistui, vaikka olikin pirun sitkeää.

Bussimatka takaisin Niigataan kesti pitkään ja oli hikinen. Täällä sitä kuitenkin taas ollaan, tosin ei enää pitkään. Vajaan kahden viikon päästä olemme jo Suomessa.